Työ alaikäisten turvapaikanhakijoiden parissa

Pakolaiskriisi on ollut suuri yhteiskunnallinen aihe viime vuosina. Maahanmuuttoviraston (2016) mukaan Suomesta haki vuonna 2015 turvapaikkaa 3024 ilman huoltajaa tullutta alaikäistä. Määrä oli kasvanut edellisvuodesta yli 15 kertaisesti. Nämä luvut ovat häkellyttävän suuria. Sosiaalipalvelut ovat olleet uusien haasteiden edessä.

Pelastakaa Lapset  tekee työtä myös näiden lasten ja heidän perheidensä hyvinvoinnin eteen. Järjestö on perustanut ilman huoltajaa tulleille alaikäisille ryhmäkodin Ouluun sekä alaikäisyksikön Espooseen. Oulun ryhmäkoti tarjoaa sijaishuoltoa ja hoivaa 0-16-vuotiaille turvapaikanhakijalapsille ja nuorille. Espoon tukiasumisyksikkö on tarkoitettu 16-17 vuotiaille turvapaikanhakijoille. (Pelastakaa Lapset 2017.)

Oulun, Lahden, Kemijärven ja Kiteen vastaanottokeskuksiin on lisäksi perustettu Lapsiystävällisiä tiloja. Näissä tuetaan lapsia ja heidän perheitään selviytymään vastaanottovaiheen yli lapsille suunnatun toiminnan avulla.  Toiminta tähtää edistämään lasten psykososiaalista hyvinvointia ja aikaisemmista kokemuksista selviämistä.  (Pelastakaa Lapset 2017.)

Lapsiystävällinen tila on Suomessa uusi konsepti, jonka Pelastakaa Lapset voi Suomeen viime syksynä. Kyseessä on kansainvälinen toimintakonsepti, jota käytetään etenkin humanitaarisista kriiseistä kärsivien lasten tukemiseen ja kohtaamiseen.  Toimintaa suunnittelevat ja ohjaavat järjestön työntekijät sekä koulutetut vapaaehtoiset. Toimintaa rahoittaa Iso-Britannian Pelastakaa Lapset sekä yksityislahjoittajat. (Pelastakaa Lapset 2017.)

Lisäksi Pelastakaa Lapset ovat olleet mukana hankkeessa Lasten kokemusasiantuntijatoiminta osana vastaanottotoimintaa. Hanke toteutettiin lokakuun 2015-syyskuun 2016 välisenä aikana ja sen rahoitti Euroopan unionin turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston rahoittama hanke. Hankkeessa tuodaan esiin Suomeen ilman huoltajaa saapuneiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden kokemustietoa. Linkki hankkeeseen löytyy osoitteesta https://www.pelastakaalapset.fi/tyomme-kotimaassa/lapset-turvapaikanhakijoina/lasten-kokemusasiantuntijatoiminta-osana-vastaanottotoimintaa-hanke/. (Pelastakaa Lapset 2017.)

Hankkeiden ja toiminnan kautta Pelastakaa Lapset tavoittaa vain murto-osan Suomeen saapuneista turvapaikanhakija lapsista ja nuorista. Itse jäin pohtimaan voisiko toimintaa laajentaa tai kuinka muut järjestöt toimivat turvapaikanhakijoiden parissa. Turvapaikanhakijat ja maahanmuutto asettaa haasteita koko palvelujärjestelmälle, myös järjestöjen toiminnalle.

Lähteet:

Maahanmuuttovirasto 2016. Vain osan ikä testataan – valtaosa alaikäisenä turvapaikkaa hakevista on alaikäisiä. Viitattu 2.4.2017. Saatavilla: http://www.migri.fi/medialle/tiedotteet/lehdistotiedotteet/lehdistotiedotteet/1/0/vain_osan_ika_testataan_valtaosa_alaikaisena_turvapaikkaa_hakevista_on_alaikaisia_66998

Pelastakaa Lapset 2017. Lapset turvapaikanhakijoina. Viitattu 2.4.2017. Saatavilla: https://www.pelastakaalapset.fi/tyomme-kotimaassa/lapset-turvapaikanhakijoina/

Pelastakaa Lapset 2017. Lapsiystävälliset tilat. Viitattu 2.4.2017. Saatavilla: https://www.pelastakaalapset.fi/tyomme-kotimaassa/lapset-turvapaikanhakijoina/lapsiystavalliset-tilat/

Pelastakaa Lapset 2017. Lasten kokemusasiantuntijatoiminta osana vastaanottotoimintaa –hanke. Viitattu 2.4.2017. Saatavilla: https://www.pelastakaalapset.fi/tyomme-kotimaassa/lapset-turvapaikanhakijoina/lasten-kokemusasiantuntijatoiminta-osana-vastaanottotoimintaa-hanke/

Pelastakaa Lapset ry:n tutkimus Syyrian sodan vaikutuksista lasten mielenterveyteen

Tutkiessani PeLa:n sivustoja kansainvälisesti, törmäsin kiinnostavaan ja samalla hyvin karuun tutkimukseen Syyrian sotaa kokeneista lapsista. Myös Suomen Pelastakaa Lapset ry:n sivustolla raportoidaan tutkimuksesta.

Pelastakaa Lapset ry:n mukaan monet Syyrian sodan keskellä elävät lapset kärsivät lähes jatkuvassa pelkotilassa, mikä ilmenee mielenterveysongelmina ja stressinä lasten elämässä. Lähes 4/5 tutkimukseen osallistuneista lapsista tuntee surua ja murhetta joko osan aikaa tai lähes koko ajan. Tutkimuksen mukaan myös lähes puolet lapsista kokee, etteivät he ole turvassa ulkona leikkiessään. Lasten oireilu näkyy Pelastakaa Lapset ry:n mukaan esimerkiksi puhehäiriöinä ja puhekyvyn menetyksenä, aggressiivisuutena, päihteidenkäyttönä ja kovien äänien pelkona. Tutkimus on ladattavissa Pelastkaa Lapset ry:n sivustolta. (Pelastakaa Lapset ry 2017)

Artikkelissa muistutetaan, että myös Suomeen tulleiden lasten joukossa ilmenee oireilua. Pelastakaa Lapset vaatii Syyriaan välitöntä tulitaukoa. Kaikkien osapuolten on lakattava käyttämästä räjähtäviä aseita asutuilla alueilla sekä lopetettava hyökkäykset koulujen ja sairaaloiden kaltaisiin siviilikohteisiin, sillä ne ovat suurimpia syitä lasten ahdistukseen ja pelkoon.
Järjestö vaatii myös saartojen lopettamista, humanitaarisen avun rajoittamatonta pääsyä sekä avunantajilta lisärahoitusta lasten mielenterveyspalveluihin, psykososiaaliseen tukeen ja yleisesti lasten hyvinvointia edistäville toimille. Pelastakaa Lapset järjestää lapsille mielenterveystoimintoja ja palveluja, psykososiaalista tukea sekä koulutusta Syyriassa ja pakolaisia vastaanottaneissa maissa (Pelastakaa Lapset ry 2017.)

Pelastakaa Lapset ry:n avun piiriin on päässyt Syyriassa 2,4 asukasta, joista 1,5 miljoonaa lasta. Worldometersin mukaan Syyriassa on tällä hetkellä lähes 19 miljoonaa asukasta. Pohdin, että on uskomatonta miten avun piiriin on päässyt noinkin iso määrä lapsia, mutta kuinka moni lapsi ja nuori aikuisten ohella kärsii sodan aiheuttamista ongelmista ilman, että he saavat apua. Pohdin myös, miten sodan jaloista tulleet syyrialaiset reagoivat kokemuksiinsa suhteessa toisiin syyrialaisiin; kokevatko he yhteisöllisyyttä kaiken kokemansa vuoksi vai haluavatko he eristäytyä muista saman kokeneista, jotta ikään kuin tapahtunut paha ei tulisi heidän mieleensä. Mietin, voivatko Syyriasta sotaa pakoon päässeet kokea sodan kokemukset myös yhteisöllisyyttä muihin rajoittavana tekijänä, ajatellen että "kukaan ei voi ymmärtää mitä olemme kokeneet". Ajatuksia herättävä tutkimus ja artikkeli.

Heli

Kuva: Pelastakaa Lapset ry Hong Kong. 2017.


Lähteet:

Pelastaa Lapset ry. 2017. Käytetty 31.3.2017. Saatavissa: https://www.pelastakaalapset.fi/uutiset/syyrian-sodalla-yha-tuhoisammat-seuraukset-lasten-mielenterveydelle-ja-tulevaisuudelle/

Pelastakaa Lapset ry Hong Kong. 2017. Käytetty 31.3.2017. Saatavissa: http://savethechildren.org.hk/pressrelease.aspx?rid=3986

Worldometers 2017. Käytetty 31.3.2017. Saatavissa: http://www.worldometers.info/world-population/syria-population/

Pela toimii myös lapsilähtöisen sosiaaliturvan edistämiseksi Etelä-Aasiassa

Elämän eväitä

Pelastakaa lapset ry:n yksi käytännön toiminta muoto lasten syrjäytymisen ehkäisemiksi on Eväitä elämälle - ohjelma. Ohjelmalla tuetaan lapsia, joiden mahdollisuus jatkaa koulunkäyntiään tai osallistua harrastuksiinsa on uhattuna perheen vähävaraisuuden tai muiden sosiaalisten haasteiden vuoksi.
Vuonna 2015 ohjelmalla tuettiin 1302 lapsen koulunkäyntiä tai harrastamista.
 


Eväitä Elämälle -ohjelma edistää lasten yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja hyvää kehitystä. Sillä tavoitellaan pysyviä muutoksia niin yksilöiden kuin yhteiskunnankin tasolla.


Eväitä Elämälle -ohjelmassa on kolme tukimuotoa: Oppimateriaali- ja harrastustuki sekä mentorointi.

Oppimateriaalituki on tarkoitettu nuorille, joiden koulunkäynnin jatkaminen peruskoulun jälkeen on uhattuna perheen vähävaraisuuden vuoksi.

Oppimateriaalitukea myönnetään lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa tarvittaviin oppikirjoihin ja muihin opiskelun edellyttämiin hankintoihin sekä ammatillisessa koulutuksessa tarvittaviin oppimateriaaleihin, välineisiin tai työasuihin. Tavoitteena on, että tuensaajat voivat suorittaa ylioppilastutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon kolmen vuoden aikana.

Harrastustuki on tarkoitettu alle 18-vuotiaille lapsille, joiden harrastuksen aloittaminen tai sen jatkaminen on uhattuna perheen tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi. Harrastustukea myönnetään lapsen harrastamisen edellyttämiin yksilöityihin hankintoihin tai kuluihin: harrastusvälineiden hankintaan, tunti- ja kausimaksuihin tai muihin osallistumisen edellyttämiin kohtuullisiin kustannuksiin.

Harrastuksen on oltava ohjattua ja säännöllistä ja annetaan aina lapselle.

Mentoritoiminta on yläkouluikäisille ja 10. luokkalaisille suunnattua, vertaistukeen perustuvaa, varhaista tukea ja ohjausta. Toimintaa toteuttavat Pelastakaa Lasten paikallisyhdistykset yhteistyössä koulujen ja mentoreina toimivien nuorten aikuisten kanssa. Mentori on peruskoulun päättänyt, 18–29 -vuotias nuori aikuinen, jolla on halu ja taito kohdata nuoria. Mentorit perehdytetään tehtävään ja toiminnasta maksetaan pieni korvaus.

Mentoroinnilla tuetaan ja edistetään lapsen omaa opiskelumotivaatiota ja halua kehittyä. Lisäksi lisätäan oppimisen iloa sekä positiivisia oppimiskokemuksia ja autettaan lasta eteenpäin omien tavoitteidensa kanssa. Mentorointi perustuu avoimuuteen, molemminpuoliseen luottamukseen ja yhdenvertaisuuteen ja on mentoroitavalle vapaaehtoista – oppilas päättää itse osallistumisestaan.

Mentorointi ei korvaa tuki- tai lisäopetusta – siitä huolehtiminen on aina koulun tehtävä eikä mentori ei toimi koulutunneilla eikä koulua varten. Mentorointiin ei voi määrätä oppilasta – oppilas hakeutuu mentoroitavaksi omasta halustaan.

Mentorina toimivalle nuorelle mentorointi antaa arvokasta työkokemusta.

https://www.pelastakaalapset.fi/tyomme-kotimaassa/evaita-elamalle-ohjelma/

Lasta tukemassa - Pelastakaa Lapset ry

Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys -tutkimusohjelma SKIDI-kid:ssä todetaan, että lasten hyvinvoinnin ja terveyden myönteisiin toimintamalleihin kuuluvat mm. terveelliset elintavat, erityisesti liikunnan ja levon tasapainoinen suhde, päihteettömyys, monipuoliseen ravitsemukseen liittyvä painonhallinta, tasapainoinen mielenterveys ja tunne-elämä sekä harrastukset ja sosiaaliset suhteet (Suomen Akatemia 2017).

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskysely 2015 tuo esiin mielenkiintoisen näkökulman nuorten harrastusneisuuden muutokseen vuosien 2000-2015 välillä. Hengästyttävää liikuntaa harrastavien nuorten prosentuaalinen osuus putosi tuona aikana peruskoululaisten keskuudessa 44 prosenttiyksiköstä puoleen, eli 22 prosenttiyksikköön. Pohdin, että olisi mielenkiintoista päästä seuraamaan samojen ikäluokkien vastauksia aikuisiän liikkumisen ja työhyvinvoinnin suhteen. Näkyvätkö nämä luvut tulevaisuudessa esimerkiksi työssä jaksamisessa? (THL 2017.)

Kaikki nuorten harrastukset eivät ole liikkumista, vaan kiinnostuksen kohteet voivat vaihdella laidasta laitaan nuorten kohdalla. Joku löytää harrastimen ilon musiikista, jollekin kuvataide on luontevin tapa harrastaa, kun taas joku toinen haluaa haastaa harrastuksissa itseään fyysesti. Löysin mielenkiintoisen YLE:n artikkelin, jossa todetaan, että harrastusmahdollisuudet ovat eriarvoistuneet ja että toisaalta kokemuksen mukaan juuri harrastukset suojelevat lasta syrjäytymiseltä ja harrastusten kautta lapset ja nuoret voivat kokea tasavertaisuuden tunnetta suhteessa toisiin. Artikkelissa kerrotaan myös, kuinka lasten harrastuksien puuttuminen periytyy sukupolvelta toiselle. Tätä tukee Hennan aiempi blogikirjoitus syrjäytyneisyyden periytymisestä. (YLE 2017.)

Yhtenä lasten tasavertaisten mahdollisuuksien puolestapuhujana toimii Pelastakaa Lapset ry. Yhdistyksen tavoitteena on parantaa viiveettä ja pysyvästi lasten elämää kaikkialla maailmassa lapsen oikeudet huomioiden. Lasten hyvinvoinnin parantamisen keinoina Pelastakaa Lapset ry käyttää laadukasta ammatillista työtä, lapsipoliittista vaikuttamista ja konkreettista auttamista. Yhdistys on osa globaalia Save the Children-liikettä, joka toimii noin 120 maassa ympäri maailman. Liikkeen koko toiminta pohjautuu YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen. (Pelastakaa Lapset ry 2017.)

Mitä apuvälineitä Pelastakaa Lapset ry tarjoaa lasten ja nuorten tasavertaisuuden tukemiseksi? Miten me ammattilaiset voimme olla ohjaamassa kohtaamiamme lapsia ja nuoria tuen piiriin?

Heli


Lähteet:

Pelastakaa Lapset ry. 2017. Viitattu 4.3.2017. Saatavissa: https://www.pelastakaalapset.fi/

Suomen Akatemia. 2017. Viitattu 4.3.2017. Saatavissa: www.aka.fi/globalassets/
www.aka.fi/globalassets/awanhat/.../skidi-kids-esite-suomi.pdf

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2017. Kouluterveyskysely 2015. Viitattu 4.3.2017. Saatavissa: https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/vaestotutkimukset/kouluterveyskysely/tulokset/tulokset-aiheittain/elintavat

YLE. Kasurinen, R. 2017. Viitattu 4.3.2017. Saatavissa: http://yle.fi/uutiset/3-6479584

Huono-osaisuuden periytyminen

Syrjäytymistä voidaan lähestyä eri käsitteiden, kuten huono-osaisuuden ja köyhyyden avulla. Niiden välillä ei välttämättä ole suuria eroja. Peter Abrahamsson on tarkastellut käsitteiden keskinäisiä yhteyksiä sekä käyttöä, ja todennut niillä olevan selkeä yhteys toisiinsa. Sosiaalinen syrjäytyminen on hänen mukaansa vain hyväksytympi ja hienostuneempi tapa kuvata ilmiötä, josta aiemmin nimitettiin köyhyydeksi. Näin ajateltuna syrjäytymistä, huono-osaisuutta ja köyhyyttä voisi pitää jopa toistensa synonyymeinä, varsinkin silloin kun käsitteet ymmärretään laajasti. (Kainulainen & Saari 2013)

Huono-osaisuuden ylisukupolvisuus tarkoittaa vanhempien hyvinvoinnin ongelmien jatkumista tai siirtymistä heidän lapsilleen. Perheen vaikeus jollakin elämänalueella heijastuu hyvin usein lasten hyvinvointiin laajemmin ja useammilla elämänalueilla. Huono-osaisuuden ylisukupolvisuuden ketju koostuu perheiden ja yksilöiden tasolla esimerkiksi biologisten, psykososiaalisten, geneettisten ja sosioekonomisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Perheiden vaikeudet vaikuttavat erilaisin tavoin elämään, kuten vanhemmuuteen ja ihmissuhteisiin. Vanhempien ongelmat heikentävät heidän sosiaalisia ja taloudellisia voimavarojaan, mikä heijastuu väistämättä myös perheen lasten ja nuorten elinoloihin.

Huono-osaisuuden periytymisen ei voida katsoa olevan pelkästään yksittäisten perheiden asia, vaan kyseessä on laajempi sosiaalinen ongelma, johon vaikuttavat myös yhteiskunnalliset tekijät. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi tarvitaan tukea, joka mahdollistaisi tasa-arvoiset mahdollisuudet esimerkiksi koulutuksessa, sillä mitkään vanhempien ongelmista eivät automaattisesti määrää lasten hyvinvointia myöhemmässä vaiheessa. Vaikka lapsuuden elinoloilla on merkittävä yhteys myöhempien elämänvaiheiden hyvinvointiin, tutkimustuloksista käy ilmi, että se ei määräydy ennalta pelkästään lapsuuden olosuhteiden perusteella. (THL 2016)

Lasten huono-osaisuus on globaali ilmiö, joka talouskasvusta huolimatta on nousussa. THL:n projektipäällikkö Sanna Vesikansan mukaan lasten huono-osaisuutta tuottaa eriarvoisuus. Köyhyys keskittyy alueellisesti ja etnisesti, ja siihen vaikuttavat esimerkiksi sukupuoli, vammaisuus ja perheasema. Lapset ovat yhä marginaalissa, vaikka tavoitteissa on ollut nostaa lapset globaalipolitiikan keskiöön. Lapsiköyhyys mainitaan YK:n vuosituhattavoitteissa, ja jotta se saataisiin hallintaan tavoitteiden mukaisesti, pitää peruspalvelut, työllisyys ja perusturva ottaa erityisesti huomioon. Lasten vointiin vaikuttaa myös naisten asema. Vesikansan mukaan lapsiköyhyys on moniulotteista.  Voidakseen hyvin lapsi tarvitsee ravinnon lisäksi rakkautta, leikkiä, koulutusta, osallistumista ja arvostusta. (Lappalainen i.a.)

 

Lähteet:

Sakari Kainulainen ja Juho Saari 2013. Koettu huono-osaisuus Suomessa. Huono-osaisten hyvinvointi Suomessa, toim. Mikko Niemelä & Juho Saari. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40230/Huono-osaisten_hyvinvointi.pdf

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2016. Huono-osaisuuden ylisukupolvisuus. https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/nuorten-syrjaytyminen/huono-osaisuuden-ylisukupolvisuus

Tiina Lappalainen i.a. Katse lapsiköyhyyteen, heti! Suomen World Vision. Viitattu 26.2.2017. https://worldvision.fi/uutiset-ja-media/katse-lapsik%C3%B6yhyyteen-heti

Syrjäytyminen

Syrjäytyminen on ollut ajankohtainen aihe ja haaste yhteiskunnassamme. Etenkin suurena huolen aiheena on ollut nuorten syrjäytyminen. Näitä aiheita käsittelemme blogimme kautta.

Syrjäytymisestä puhutaan ja kirjoitetaan paljon, mutta sen määritelmä voi jäädä epäselväksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2017) määrittelee syrjäytymisen yhteisön tai yhteiskunnan ulkopuolelle jäämiseksi. Syrjäytyminen on taloudellisten resurssien puutteen, sosiaali- ja kansalaisoikeuksien rajallisuuden sekä yhteiskunnasta eristymisen tai eristämisen yhdistelmä. Moninaiset ongelmat, kuten työhön, opetukseen, terveyteen, elintasoon tai kansallisuuteen voivat edistää syrjäytymistä.

Syitä syrjäytymiseen voidaan löytää monista niin yhteiskunnallisista ja rakenteellisista asioista kuin myös ihmisen oman elämän ongelmista ja haasteista. Rakenteelliset ja yhteiskunnalliset tekijät kuten työttömyys tai vähävaraisuus voivat edistää syrjäytymistä, mutta myös ihmisen oman elämän haasteet voivat toimia altistavana tekijänä. Sosiaali- ja terveysministeriön (2017) mukaan ihmiset ovat elämän muutosvaiheissa, kuten koulun, opiskelun, parisuhteen tai työsuhteen päättymisen alttiita syrjäytymiselle.

Syrjäytyminen on hyvin monitahoinen ilmiö, jonka moninaisuus näkyy myös sen määritelmässä. Yhteiskunta määrittelee syrjäytyneen henkilön edellä mainittujen kriteereiden mukaan. Henkilö voi olla ulkopuolinen yhteiskunnasta esimerkiksi työttömyyden vuoksi, mutta kokeeko henkilö olevansa syrjäytynyt tämän vuoksi? Syrjäytyminen on myös subjektiivinen kokemus.

Syrjäytyminen on ollut puheenaiheena myös tällä viikolla EVA:n (2017) tutkimuksen myötä. Mediassa on uutisoitu tutkimuksesta, jossa työikäisten miesten syrjäytymistä on tutkittu. Keskitymme tarkastelemaan tässä blogissa kuitenkin lähinnä asiaa nuorten näkökulmasta. Nuorten syrjäytyminen on erityisen suuri haaste ja aiheesta on tehty myös paljon tutkimuksia. Tutkimukset pohjautuvat usein tilastoihin, sillä esimerkiksi päihdeongelmien, mielenterveysongelmien, rikollisuuden tai muiden syiden takia yhteiskunnan ulkopuolelle jääneitä nuoria ei tavoiteta samalla tavalla.

Eräs tutkimus on EVA:n Pekka Myrskylän tutkimus Hukassa-keitä ovat syrjäytyneet nuoret (2012). Tutkimuksessa syrjäytyneiksi luokitellaan työvoiman ja opiskelun ulkopuoliset nuoret, joilla ei ole peruskoulun lisäksi muuta koulutusta. Syrjäytyneitä 15–29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä 51 314, joka on viisi prosenttia ikäluokasta. Näistä 32 500 on nuoria, jotka eivät ole rekisteröityneet työttömiksi työnhakijoiksi, opiskele sekä ovat täysin työvoiman ulkopuolella. Syrjäytyminen koski etenkin miehiä, joita oli 64 prosenttia ja naisia 36 prosenttia. Tutkimuksessa todettiin syrjäytymisen liittyvän olennaisesti myös kotouttamisen ongelmaan, sillä neljäsosa syrjäytyneiksi luokitelluista nuorista oli maahanmuuttajataustaisia.

Syrjäytyminen on hyvin moninainen ongelma, jota voi tarkastella eri näkökulmista. Ongelmaan on myös haettu erilaisia ratkaisukeinoja. Syrjäytymistä ehkäistään osallisuutta ja työkykyä vahvistamalla, vähentämällä työttömyyttä, köyhyyttä, osattomuutta ja ihmisten näköalattomuutta sekä huolehtimalla sosiaaliturvasta ja peruspalveluista. Näitä syrjäytymisen ja köyhyyden ehkäisyn toimia painotetaan esimerkiksi sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiassa sekä edellisessä hallitusohjelmassa (Stm 2017.) Syrjäytymisen ehkäiseminen on omalla tavallaan mukana myös monissa perheille, lapsille, nuorille suunnatuissa palveluissa, mutta myös sosiaalipalveluissa yleisesti. Tämä näkyy myös järjestöjen ja kolmannen sektorin toiminnassa.

Lähteet:

EVA-analyysi 2017. Kadonneet työmiehet- Suomessa 79 000 miestä ei tee tai aina edes hae töitä – mitä heille tapahtui?

EVA-analyysi 2012. Myrskylä P. Hukassa-keitä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA-analyysi.

Sosiaali- ja terveysministeriö 2017. Syrjäytymisen ja köyhyyden ehkäiseminen. Viitattu 12.2.2017. Saatavilla: http://stm.fi/syrjaytymisen-ja-koyhyyden-ehkaisy

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017. Keskeisiä käsitteitä. Viitattu 12.2.2017. Saatavilla: https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/keskeisia-kasitteita